Riistaa ja ratkaisuja het kaikille
-

Riistaa ja ratkaisuja het kaikille -hanke

Kinnulan kunnan Riistaa ja ratkaisu het kaikille hanke kuuluu valtakunnallisiin HAMA-hankkeisiin, jotka liittyvät harvaan asuttujen alueiden luonto-, ruoka-, kalastus- ja metsästysmatkailun kehittämiseen. 

Hankkeen toteutusaika: 9/2022 – 9/2023

Vastuu organisaatio: Kinnulan kunta

Osatoteuttajat: 

  • Lestijärven kunta
  • Karkausmäen Kammari Ky
  • Riihelän Tila
  • Pikkupeura Ky
  • Jäpänkosken Lomamökit
  • Markojärven Lomamökit / MTY Hakkarainen J & J
  • Jääjoen Metsästäjät ry
  • Kinnulan Riistanhoitoyhdistys
  • Lestijärven Martat ry
  • Lestijärven Metsästysyhdistys ry
  • Lestijärven Riistanhoitoyhdistys ry
  • Puralankylän Erämiehet ry
  • Suomenselän Kansalaisopisto

Kokonaiskustannukset: 98 062,00 e

Julkinen tuki: 88 255,80 e

Kuvaus hankkeesta: 

  • Kinnula ja Lestijärvi sijoittuvat Keski-Suomen ja Keskipohjanmaan maakuntarajalle. Molemmissa kunnissa viriää aktiivisia, uusia tuulia herätteleviä matkailuyrityksiä, mutta ilman koordinoitua matkailuliiketoiminnan kehittämistä, aktiiviset toimijat jäävät helposti yksin. Pitkät välimatkat alueella vaativat yhteistyön rakentamiseksi aktiivista toimintaa. Toisaalta pitkät välimatkat tuovat luonnon, jopa erämaa-alueet lähelle matkailijoita. Salamajärven kansallispuisto, Peuran polku sekä muut alueen luontokohteet ja -reitit luovat oivat puitteet luonnonläheisen ruokamatkailun kehittämiseen. Alueelle on mahdollista luoda Suomen mittakaavassa merkittävää matkailuliiketoimintaa, joka nojaa vahvasti alueen erähenkiseen kulttuuriin, tarinallisuuteen sekä pitkän historian omaavaan riistaruokaperinteeseen.
  • Alueella tehdään jo paljon työtä lähiluonnon kunnostamiseksi ja koska alue on matkailijoiden helposti saavutettavissa, on järkevää kehittää alueen luontoarvoja kunnioittavia matkailutuotteita. Paikalliset yritykset ovat jo aloittaneet profiloitumisen kestävän luontomatkailun saralla, mutta tunnettuutta ja suurempaa taloudellista hyötyä on mahdollista tavoitella kehittämällä yhteistyötä eri toimijatahojen sekä eri sektoreiden välillä. Alueella ei ole vielä vakiintunutta luontomatkailutoimintaa, mutta hankkeen tavoitteena on kartoittaa potentiaalisia kohderyhmiä kiinnostavat, alueen vetovoimaisuutta lisäävät palvelut tarvittavat, mahdollisesti puuttuvat palvelut ja koota ne yhteen verkostomallin avulla.
  • Peuran Polku on 115 km mittainen retkeilyreitistö Pohjois-Pohjanmaalta Keski-Suomen puolelle, Suomenselän karulla vedenjakajaseudulla. Kulkeminen on vapaata ja merkitty polku on Suomen toiseksi pisin retkeilyreitti. Reitti on ylläpidetty, mutta sen markkinointiin ei ole ollut riittäviä resursseja. Yrityksillä olisi toiveena hyödyntää reittiä tehokkaammin ja rakentaa uusia palveluita myös niille matkailijoille, jotka tutustuvat reittiin osittain. Reitille on kunnostettu päiväretkeilyyn soveltuvia osia, joita pääsee hyödyntämään myös liikuntarajoitteiset retkeilijät. Esteettömiä vaihtoehtojakin tarvitaan ja tällaisia voidaan kehittää esimerkiksi Ravintola Pikku Peuran läheisyydessä sijaitseville, kunnostetuille reitin osille.
  • Alueelta löytyy myös muita, liian vähän hyödynnettyjä luontokohteita, jotka kestävät hyvin kävijämäärien lisääntymisen. Kinnulassa on muun muassa vanha uhripetäjä, Pyhä puu, jonka läheisyydessä on jo olemassa retkeilypalveluja. Lestijärvellä tunnetaan tervahautoja sekä niiden tarinoita, mikä liittyy olennaisesti alueen erähistoriaan ja ruuan hankkimiseen luonnosta.
  • Retki/luonto-oppaita on sekä Kinnulassa ja Lestijärvellä, mutta heidän palvelujaan ei ole vielä hyödynnetty tarpeeksi. Lisäksi Perhosta valmistuu alueelle luonto-oppaita. Kivijärven ja Lestijärven kalastusmahdollisuudet kaipaavat myös tarkempaa pohdintaa ja kehittämistä laajemman verkoston avulla. Alueen matkailuyritykset sijaitsevat pääosin vesistöjen ranta-alueilla, joten kalastuselämysten rakentaminen onnistuu tietoa sekä palvelumuotoiluosaamista lisäämällä.
  • Suomenselän kansalaisopisto on aloittanut paikallista perinneruokaa kartoittavan tuotekehittelytyön, mutta reseptiikan kehittäminen matkailukäyttöön vaatii vielä paljon kehitystyötä. Kokonaisen Kinnula-menun lisäksi on aloitettu suunnitteilla erilaisia ruoka-annoksia isoon ja pienempään nälkään. Lisäksi kehitteillä on jo mm. nimikkoperinneleivoksia puhtaista lähiraakaaineista. Tuotekehittely pohjautuu paitsi alueen päivitettyyn ruokaperinteeseen, myös lähiruokaaineisiin, riistaan, villiruokaan ja tarinaperinteeseen. Alueen ruokaperinteen kokoaminen on siis käynnistynyt, mutta kaikkien olemassa olevien, vielä irtonaisten osien kokoaminen vaatii alueellista yhteistyötä. Kaikki eväät ovat kuitenkin olemassa erinomaisten matkailutuotteiden ja - palvelujen rakentamiseksi. Alueella on paljon tuoteaihioita ruoka-, luonto-, kalastus- sekä metsästysmatkailun saralla, mutta näitä ei ole muotoiltu valmiiksi, helposti ostettaviksi tuotteiksi ja tämä ongelma voidaan nyt ratkaista tällä hankkeella.

Tavoitteet:

  • Hankkeessa kehitetään lähi- ja riistaruokaan, metsästykseen sekä Suomenselän karuun luontoon nojaavia matkailutuotteita.
  • Jotta matkailutuotteita voidaan kehittää, tulee ensin selvittää laajasti olemassa oleva tarjonta sekä mahdolliset puutteet tarjonnassa ja palveluissa. Jo nyt tiedetään, että opaspalveluita on, kun osataan soittaa oikealle toimijalle tai että alueella pääsee tutustumaan metsästykseen erilaisissa simulaattoreissa. Tieto on kuitenkin liiaksi yksittäisten kuntalaisten takana, joten alueelle tuleva matkailija ei löydä tarvitseminaan palveluita riittävän helposti. Ostamista helpompaa on tällöin jättää ostamatta. Hankkeen tarkoituksena on koota hiljainen tieto näkyväksi ja rakentaa olemassa olevan tiedon avulla matkailutuotteita myyntikuntoon asti, alueen tuotteille sopivalle alustalle. Yrittäjillä on kiinnostusta Johku-alustaa kohtaan ja muutama toimija jo Johkua käyttääkin, mutta kun suurin osa palveluista on pimennosta, tarvitaan hankkeen apua palvelujen näkyväksi tekemisessä.
  • Matkailumarkkinointia kehitetään tarinallistamisen keinoin, josta hyötyvät sekä paikalliset asukkaat, yritykset että matkailijat. Alueen historiaa tehdään näkyväksi ja tietoa alueesta, sekä sen tarinoista levitetään kootusti ja hallitusti julkisten organisaatioiden, kolmannen sektorin sekä yritysten viestinnässä. Yhdessä näkyminen vahvistaa alueen kehittyvää brändiä. Tämä markkinointi- ja viestintäsuunnitelma tehdään yhteistyössä markkinointiviestinnän konkareiden kanssa. 
  • Hankkeen tavoitteena on lisätä olemassa olevan Peuran polun hyödyntämistä. Peuran polku on merkittävä ja kunnossa pidetty retkeilyreitti, joka tarvitsee soveltuvia matkailupalveluita noustakseen ansaitsemaansa suosioon matkailijoiden keskuudessa. Peuran polku kulkee PohjoisPohjanmaalta Keski-Pohjanmaan kautta Keski-Suomeen ja yhdistää näin kolme maakuntaa sekä 4 useamman maakuntien rajoilla sijaitsevan kunnan. Etenkin maakuntien raja-alueiden pienet kunnat voisivat hyötyä nykyistä enemmän olemassa olevasta verkoston aihiosta. Tällaista olemassa olevaa yhteistyötä tulee vahvistaa ja lisätä aktiivisuutta julkisen sektorin, alueen yritysten sekä yhdistysten välillä. Suomenselän karu luonto on omaleimainen ja koska sen säilyttämiseksi alueella tehdään jo merkittävää kunnostustyötä, kannattaa tätä hyödyntää myös alueen yritysten sekä alueen palvelujen markkinoinnissa.
  • Karun luontoelämyksen ympärille kehitetään hankkeen avulla uusia ruokamatkailutuotteita ja lisätään yhteistyötä paikallisten metsästysseurojen, ravitsemisalan yritysten sekä muiden matkailualan toimijoiden välillä.
  • Hankkeessa testataan Matkailun monitoimitilaa Kinnulassa. Tilan tarkoituksena on toimia matkailun tiedonvälityksen tukena (Alueinfot), missä esitellään alueen matkailutuotteita ja - palveluja, kerrotaan alueen muista palveluista, esitellään paikallisia tuotteita (lähituotteiden ostomahdollisuus/tilimyynti) sekä tehdään tutuksi paikallisia kolmannen sektorin toimijoita. Tiloissa voidaan järjestää Pop up-tyyppisiä tapahtumia hankkeen tavoitteiden saavuttamisen tueksi sekä parantaa paikallisten kohtaamista sekä yhdessä että matkailijoiden kanssa.
  • Metsästysmatkailun kehittämisessä hyödynnetään paikallisten metsästysseurojen osaamista sekä olemassa olevaa kalustoa. Paikallisilla metsästysseuroilla on jo nyt käytössä metsästyssimulaattoreita, mutta niitä ei ole laajasti hyödynnetty. Hanke antaa mahdollisuuden tehdä yhteistyötä ja yhdistää olemassa olevia simulaattoreita matkailupalveluihin. Simulaattorissa jäljitellään metsästystapahtumaa, jossa esimerkiksi 3D-eläimet mallinnetaan jättikokoiselle videoseinälle suomalaisissa 360° panoraamamaisemissa. Alueella on useampia simulaattoreita, joista osa on siirrettäviä ja osa ei. Kaikille on kuitenkin mahdollista kehittää matkailuliiketoimintaa yhdessä yritysten ja yhdistysten kanssa. Hankkeessa koulutetaan myös metsästysseuroja niin riistalihan kuin keräilytuotteiden myynnistä sekä myynnin vaatimuksista. Metsästysseurojen metsästyselämysten (eli simulaattoripalveluiden) tuotteistaminen tehdään yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Kaikki ovat tervetulleita koulutuksiin ja workshopeihin, missä koulutetaan palvelumuotoilua ja rakennetaan olemassa olevista elämyksistä valmiita, myytäviä tuotteita.
  • Hankkeen tarkoituksena on myös kehittää mahdollisuuksia eläinten tarkkailuun niiden luonnollisessa ympäristössä. Paikallisissa metsästysseuroissa on tästäkin asiasta hiljaista tietoa, jota kootaan hankkeessa näkyväksi yhteisymmärryksessä maanomistajien, sekä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana kartoitetaan optimaalisimpia tarkkailuympäristöjä eri eläinlajeille yhdessä metsästysseurojen kanssa. Tässä voidaan hyödyntää metsästysseurojen osaamisen lisäksi oppilaitosten asiantuntijoita, sekä tarvittaessa myös tutkimuslaitoksia (Jyväskylän yliopisto).
  • Erilaiset tarkkailu- ja kuvauskopit ovat edullisia rakentaa, mutta niiden optimaalinen sijoittelu eläinten hyvinvointi sekä matkailijoiden turvallisuus huomioiden, vaativat erityisosaamista. Myös koppien rakenne, kuvaus/katseluaukot, kustannustehokas varustelu jne. tarvitsevat tarkkaa ja osaavaa suunnittelua. Tällaisen suunnittelutyön osaamista ostetaan luontovalokuvaukseen erikoistuneelta kuvaajalta.
  • Hankkeen tarkoituksena ei ole alueen riistakantojen vaarantaminen tai hallitsematon metsästyksen lisääminen, eikä haaskoja tulla käyttämään, vaan hankkeessa on tarkoituksena tutustuttaa matkailijoita metsästys-, kalastus- ja eräkulttuuriin Kinnulassa, Lestijärvellä ja koko Peuran polun alueella. Suomenselällä on aina eletty karua luontoa kestävästi hyödyntäen, niin metsästäen, keräillen, kalastaen kuin luonnonlaiduntaenkin, mikä näkyy alueen tarinoissa, historiassa ja ruokakulttuurissa. Tästä kulttuuriperustasta haluamme rakentaa kiinnostavia matkailutuotteita niin kotimaisille, mutta etenkin kansainvälisille matkailijoille. 
  • Hankkeen tavoitteet:
    • Kinnulan seudun yritysten luonto- ja matkailupalveluita on myynnissä verkossa hankkeen loppuessa sekä kotimaisille että kansainvälisille matkailijoille suunnattuna
    • Alueella on yhteinen markkinointisuunnitelma, jota toteutetaan hankkeessa suunnitellun mukaisesti korostaen alueen ominaispiirteitä
    • Yritykset markkinoivat myös omia tuotteitaan ja yhteismarkkinointi tukee kaikkien toimijoiden kehittymistä
    • Tuotteet noudattavat kestävän matkailun periaatteita ja alueen yrityksiä on mukana STF-ohjelmassa
    • Alueen hiljainen tieto on tehty näkyväksi ja alueen luonnon erityispiirteitä, historiaa, tarinoita ja perinteitä tehdään tutuksi niin matkailijoille kuin paikallisillekin
    • Paikalliset yhdistykset ja seurat tuottavat matkailupalveluja yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Valittavana on erilaisia tuotepaketteja, joista asiakas voi valita omien mieltymystensä mukaisesti
    • Lähiruokaa, niin viljeltyä, keräiltyä, metsästettyä kuin kalastettuakin on saatavana paikallisesti aiempaa enemmän
    • Kinnulan seutu yrityksineen näkyy mediassa positiivisessa valossa

Hankkeen kohderyhmä: 

  • Kinnula – Lestijärvi alueen yritykset ja muut toimijat
  • Matkailijat

Yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot: projektipäällikkö Jasmine Välikangas

Verkkosivut / sosiaalinen media: viestintäkanavat määritetään myöhemmin